Hevosen omistamisen kustannukset

Hihsissäkin puhuttiin hevosen pidon ja kilpailemisen kustannuksista. Itse olen nyt muutaman kuukauden ajan seurannut, erinäisistä syistä, mitä Salli on tullut kustantamaan. Joku totesikin, osuvasti, että oma etelän matka asuu tallissa. Kun pitää kirjaa menoista niin oikeasti konkretisoituu se mitä siihen hevoseen menee. Ei voi muuta kun sanoa, että noilla summilla todellakin kävisi reissussa muutaman kerran vuodessa. Toisaalta ollaan usein sitä kotona puhuttu, että ei se raha silti suoraan säästöön menisi. Hevosen pidossa se menee ainakin johonkin järkevään (ainakin omasta mielestä), eikä esimerkiksi turhuuksiin kuten vaatteisiin. Kun hevonen tarvitsee rokotukset, niin sen rahan vain jostain siihen kaivaa. Keskiarvoa ei vielä näin lyhyellä aika välillä pysty menoista sanomaan, mutta muutaman kuukauden ajan ajattelin nyt purkaa tähän (sillä en halua tehdä oppariani, mikä pitäisi tänään saada valmiiksi....) Mukaan olen laskenut myös omat varustehankinnat, mitä en tietenkään tekisi jos en harrastaisi.

SYYSKUU:

tallivuokra (laidunkausi) 200e
koppilaine 110e
kengitys 60e
Sallin hieronta 45e
valmennukset 60e
kisat 16e
kymppikortti 120e
KL fleecet 90e
Loimi 71e

Yhteensä tämä tekee syyskuulle 772e. Tähän kuukauteen sattui kengitys ja kymppikortti lasku, jotka eivät joka kuukausi tule ja loimia ei toivottavasti tarvitse hirveän montaa ostaa. Toisaalta tässä kuussa oli myös vähemmän valmennuksia omien koulukiireiden vuoksi ja kisakausi jo loppunut.

LOKAKUU:

Tallivuokra 270e
Koppilaina 110e
Ruoka 26e
Hieronta 45e
Valmennukset 55e
Takki 40e

Tässä kuukaudessa oli vähemmän menoja ja yhteissummaksi kertyi 546e.

Kahden kuukauden seurannasta voisi sanoa, että 650e menee kuukaudessa hevoseen. Vuositasolla se tekee jo aika ison potin. Joskus perustelin oman hevosen ostoa sillä, että se tulee halvemmaksi kuin käydä 5krt viikossa ratsastustunnilla, mutta taidan pyörtää puheeni. Jos ajattelee, että kuukaudessa menee 650 euroa hevoseen ja ratsastaa noin 20 kertaa niin yhdelle kerralle tulee hintaa reilut 30euroa. Kyllä on tunnilla hintaa. :D
Ei voi kuin haaveilla uuden koulusatulan ostamisesta tai muusta vastaavasta......

Olen ajatellut, jos vain pitkäjänteisyyteni kestää niin laskea vuoden keskiarvon, jossa näkyy sitten vakuutukset, talli- ja laidunvuokrien arvot ja niin edelleen.

Päivitys

Nyt on kyllä jäänyt kirjoittaminen ihan totaalisesti. Tässä on tapahtunut niin paljon kaikkea. Kaikki aika mitä oon ollut koneella on mennyt lähes kokonaan opinnäytetyön kirjottamiseen. Olin kuusi viikkoa viimisessä työharjottelussa, tein siellä 40 tuntia viikossa ja siihen päälle oli omat työt, 20 tuntia viikossa, että aikaa edes sille opparille ei paljon jäänyt. Sallia oon pyrkinyt liikuttamaan sen 4-5 kertaa viikossa siinä ohella. No mutta, nyt loppu työharjottelu ja enää muutama rästi juttu ja opinnäytetyö vielä koulusta hoitamatta. Pari kuukautta ja musta toivottavasti tulee sosionomi :) ! Varattiin reissu tammikuuhun, mennään taas Dubaihin. Se on niin hieno paikka! Vähän niinkun valmistujaislahja, saa siellä sitten kunnolla huokasta.

Yhdet koulukisat oli vielä kotona, missä oltiin raviluokassa ja helppo C:ssä. Olin ihan tyytyväinen Salliin. Tulokset vaan ei ole yhtään vertailukelpoiset, kun tuomari antaa hirveesti pisteitä.. Mutta jos siihen luokkaan vertaa, niin oon ihan tyytyväinen mein sijotuksiin. Mutta meidän osalta tän kauden kisat taisivat olla siinä. Parissa Pauliinan valmennuksessa ollaan ehditty käymään, mutta niitäkin oon jonkin verran joutunut perumaan, kun ei aika ole riittänyt. Onneksi keskiviikkosin alkoi pyörimään viikkotunnit tiimin kesken, niin on päässyt niissä edes valvovan silmän alle ratsastamaan. Tällä viikolla oli estetunti ja tänään on pitkästä aikaa Sallan valmennus, menen taas esteille ja ensi viikolla Pauliina tulee valkuttamaan koulussa.

Tosiaan parit kisat olis vielä mihin voisin tänä vuonna mennä. Laitilassa on 31. päivä ja mulla sattuis olemaan sillon vapaa, mutta jotenkin mietein, ettei lähdettäisi sinne. Zilpalla olis myös 7.11 koulukisat, mutta sillon mä olen töissä ja luultavasti tehotiimeillään sinä viikonloppuna. Talven aikana pyrin valmentautumaan sen kerran pari viikossa riippuen miten aina aikataulut järjestyy, mutta sekin helppaa nyt kun olen vaan töissä.

Ensikaudelle olen ajatellut suorittaa alueluvan. Ei siksi, etteikö seuratasolla olisi haasteita meille, vaan siksi ettei tänä vuonnakaan kesä-heinäkuussa ollut paljon seurakisoja vain aluekisoja. Olen vähän vakoillut aina, että ketä aluekisoissa starttaa niin samat siellä käy kuin seurakisoissa. Yhdet kisat olin katsomassakin sillä ajatuksella, että vähän vakoilen niiden tasoa. Itse koen että sovitaan ihan hyvin joukkoon, saadaan kokemusta isommista kisoista ja ylipäätään päästäisiin useammin kilpailemaan.
Talven aikana tavoitteena on saada oma istunta, etenkin etukenotus kuntoon, oppia ratsastamaan Sallilla energisempää ravia ja sitten treenataan laukkaalaukkaalaukkaa.. Niin ja sitten haluaisin Sallille koulusatulan, mutta sen hankkiminen taitaa tällä hetkellä vielä siirtyä eteenpäin ja paljon..

Katsoin eilen kevään kisavideoita ja syksyn kisavideoita. Kyllä niissäkin pienen eron huomasi, että jotain kehitystä on tapahtunut, vaikka korjattavaakin vielä on. Ajattelin että voisin niistä kyhätä oman tekstin tänne jossain sopivassa välissä.

Sitten vielä, ettei liian selkeäksi menisi tämä teksti, niin olen miettinyt vähän blogin jäsennystä, koska ME MENNÄÄN NAIMISIIN! Voi siis olla, että tästä tulee seuraavan parin vuoden aikana hää- ja hevosblogin sekoitus. Häihin nyt on vielä pari vuotta aikaa, mutta paikka ja kirkko ja siis myös hääpäivä on jo tiedossa. Hääkellot soi Kullaan kirkossa 26.8.2017! Tekisi nyt jo mieli alkaa tekemään kutsukortteja ja suunnittelemaan kaikkea kivaa, löysin niin kivan korttipohjankin jo. Häämatkakohdekin on jo tiedossa, enää vain rahoitus uupuu. :D No näistä sitten jatkossa varmasti lisää...

Maastoesteillä

Sunnuntaina 23.8 startattiin tiimin kanssa porukalla maastoesteille Niinisaloon. Taas Sallille uusi tilanne mitä jännitin etukäteen. Ensinnäkin, miten Salli reagoi tallissa kun muita lastataan (halusin laittaa Sallin viimisenä koppiin, jotta päästään heti lähtemään, eikä Salli joutuisi ylimääräistä siellä seisomaan), jaksaako Salli seistä kopissa nätisti, kun oli ensimmäinen kerta kun kuskattiin kahtena päivänä peräkkäin. - Kummassakaan ei ongelmaa, itse panikoin aivan turhasta -taas kerran. Salli seisoi viikonlopun aikana 250 km kopissa kuin vanha tekijä! :)

 

Niinisalon maastoesterata ja maastoesteet ylipäätään oli meille molemmille aivan uutta, ihmeellistä ja vierasta. Jopa Jani tiesi paikan ennestään, minä en.

 



Mikäs paikka tämä on?

 

 

Alkuverryttelyssä oli lievää jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta ilmassa. Lähdettiin jonossa ravaamaan edellisissä kisoissa ollutta rataa ympäri, jotta nähtiin esteet (ainakin piti nähdä) ja saataisiin käsitystä millainen maastoesterata kilpailuissa on. Ensinnäkin oma suuntavaistoni petti heti alku kättelyssä, toiseksi rata pölysi aivan jumalattomasti enkä ehtinyt katsoa, hahmottanut tai pölyltä nähnyt esteitä. Kolmanneksi se tuntui ihan hirveältä. Salli kiskoi päätä alas ja halusi ravata ravuriravia kavereiden perässä, pidätin ja koitin saada päätä ylös niin jäätiin jälkeen muista ja taas Salli yritti kiskoa väkisin jonon kiinni. Olin valmis lopettamaan leikin tähän ja lähtemään kotiin. No valmentajan sanoin, pysyypä ainakin käsivarret kunnossa. Sitten sama kierros, eri päin ja laukassa. Ensimmäinen laukka pätkä meni hyvin. Toisella saatettiin vähän eksyä ja Salli laukkasi niin lujaa ettei ole ikinä mennyt, olin aivan varma että se katkoo koipensa siinä vauhdissa.

 

Aloitettiin menemällä sellainen pieni porras alas päin, ensin käynnissä, sitten ravissa. hirveetä, mutta mentiin ja taidettiin ihan onnistuakin (jos kuskin ilmeitä ei lasketa.) Sitten sai alkaa hyppäämään rataa. Ja paskat me vain ravattiin ohi esteistä. Seuraavaksi ylämäessä porras ylös päin, se me uskallettiin ja pikku hiljaa alkoi kuski rentoutua ja irvistys vaihtua ainakin ajoittain hymyyn. Sama porras toiseen suuntaan alaspäin. Sitten taisi olla kaksi estettä, joista laukattiin vain ohi ja sitten pimenee muisti. Välissä oli niin monta estettä joista vain ravasin/laukkasin ohi tietämättä mihin seuraavaksi pitää kääntyä. Ääntä päin eli sinne missä muut odottavat.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen meidän maastoeste oli valkoinen portti, missä oli risuja ympärillä. Valmentaja luetteli nimet, ketkä sen voi hypätä ja oman nimeni kuullessa oli pakko varmistaa onko porukassa toista Leenaa vai pitääkö minun oikeasti hypätä se. Ei ollut, joten hyppäämään. Lähestyin ravissa. Ennen estettä Salli vähän empi, meinasin jarruttaa ja ihme kyllä en ollut vielä ihan kangistunut ja tajusin antaa pohkeita oikeassa kohdassa ja onnistuneesti meidän yksittäinen maastoeste debyyttimme. Salli meni yli kuin vanha tekijä - minä en.

 

Siinä se historiallinen ensimmäinen maastoesteemme!

 

 

Kun kerran vauhtiin päästiin hypättiin muutaman kerran polun varrella olevaa tukkia ja sitten vähän isompaa tukkiestettä ja sarjanakin nämä kaksi. Hiphei, tämähän alkoi olemaan jo hauskaa, joko me lopetetaan? Valitettavasti. Loppukäynnit vedessä. Siitä me tykättiin ja sitä minun ei tarvinnut pelätä!

 

 

 

 

 

 

Kaiken kaikkiaan onnistunut reissu. Joku tiimiläinen taisi sanoakin, että Salli on kuin vanha tekijä ja onhan se. Hieno tyttö! Ehkä ensi kerralla minun ei tarvitse niin paljon jännittää ja saatetaan uskaltaa hypätä vähän enemmän. Tietysti tykkäisin aloittaa pienemmistä esteistä ja hakea sieltä rohkeutta hyppäämiseen. Kenttäkisoihinkin saatetaan joskus eksyä, tai tuskimpa, tai ehkä se voisi olla meidän viisivuotissuunnitelmamme, ken tietää..

 

Kuvat ottanut Jani ja Helmi Husu, kiitos :)

Kisat zilpalla x2

Nyt ollaan oltu reissussa. Viimeviikon perjantaina 14.päivä estekisoissa, eilen lauantaina 22. päivä koulukisoissa ja tänään ensikosketus maastoesteisiin Niinisalossa, josta teen erillisen postauksen.

 

Eli ensin estekisat, jotka olivat zilpalla. Mentiin luokat 40cm ja 60cm.

 

Ensimmäiseen luokkaan tuli vähän kiire, luokka oli jo alkanut ja olin viimeinen lähtijä (eli 15. luokka kesti vain 30min) kun tajusin että perkule, estekisoissa rata opetellaan vasta paikan päällä eikä etukäteen kuten koulukisoissa. Radan kävely meni osaltani aivan totaalisesti ohi. :D No lämmittelyyn, parit hypyt kumpaankin suuntaan ja radalle. Onneksi aloitin pienestä korkeudesta.. Radalla kun odotin vuoroani ja edellinen suoritti muistin neljä ensimmäistä estettä, kahdeksan esteen radasta. Ei paniikkia, yksi suoritus aikaa katsoa miten rata menee.. Radalla tuli muutama jyrkkä kurvi kun katseellani yritin etsiä missä seuraava este on, mutta Salli suoritti silti kunnialla. :) Puhdas rata, sijoituttiin viidensiksi ja oltiin ensimmäinen ei sijoittunut, jääden viimeisestä sijoittuneesta 0,5 sekunttia. Pakko myöntää että vähän harmitti, mutta lähdettiin kisoihin hakemaan hyvää suoritusta ei ruusuketta. :)

 

40cm

 

 

Seuraavassa luokassa muistin radankin jo ulkoa! :D Lämmittelyssä Salli oli hitusen tahmea, nappasi pari puomia alas ja lähestymiset ei sujuneet. Ajattelin, että yksi hyvä hyppy ja toivomaan parasta radalle. Radalla uskalsin hieman Sallia ratsastaa eteen reilummin. Hyvin meni sekin rata, 0vp muttei taaskaan sijoitusta. Kärki ajat oli aikas kovat ja jäätiin niistä ihan reilusti, muistaakseni noin kymmenen sekunttia. 

 

60cm

 

 

Radat olivat sujuvat eikä itseäni pelottanut esteiden ylitys. Jopa 60cm rata oli sopivan korkunen. Salli varmasti menisi, kun itse vain uskaltaisi enemmän. Hiljaa hyvä tulee. Voisi katsoa muutamat lähellä järjestettävät estekisatkin, nyt kun ekoissa vieraskisoissa on tullut käytyä. Tämä oli nimittäin ensimmäinen kerta, kun hyppäsin Sallilla muualla, kuin meidän kotimaneesissa.

 

 

Koulukilpailut olivat seuraavan viikon lauantaina ja mentiin Helppo C tutustumisluokan kouluohjelma. Oli ihan eri fiilis mennä radalle, kun on käynyt Palinin valmennuksissa ja vähän tiesi mitä pitää tehdä, mitä tuomari mahdollisesti haluaa nähdä ja miten ratsastaa Salli niin että seuraavakin tehtävä onnistuu.

 

Nyt oli enemmän aikaa verkata kuin estekisoissa. Menin ensin maneesissa ja työstin Sallia ympyrällä ja kahdeksikolla. Ympyrällä tein keskiravia, joka mielestäni onnistui aika hyvin. Zilpan maneesissa on iso peili, eikä meni hassummalta omaan silmään näyttänyt. Olisi pitänyt maneesissa jo laukata, kun sai mennä haluamaansa suuntaan, niin olisi voinut ottaa laukka lävistäjät siinä, mutta en tajunnut ettei verkkakentällä saa mennä niin. Kun siirryttiin verkkakentälle Salli oli oikeaan kierrokseen aika pinkeenä. Vinkui laukan nostoissa, jopa vähän heitti takapäätään ja ravasi aivan totaalisesti alta pois. En saanut sitä hyväksi siinä, kun jo vaihdettiin suuntaa. Vasen kierros oli parempi tai oikeastaan hyvä. Onneksi vaihdettiin taas suunta takaisin oikeaan ennen kuin menin radalle ja sain Sallin oikealle toimimaan heti moitteettomasti.

 

Radalla kun odotin vuoroani ravailin päädyssä (jossa oli muuten hyvin tilaa, kun välillä on tosi ahdas väli jätetty) ensin keventäen ja sitten harjoitusravissa. Taivuttelin, vaihtelin suuntaa. Radalle päästessä Salli ei kytännyt mitään. Kävelin ensin kerran ja sitten jäin tuomari päätyyn ravailemaan ympyrälle ja odottamaan vihellystä. Rata tuntui hyvältä ja olen todella tyytyväinen Salliin. Rata oli todella tasainen omalta osaltani. Kaikki meni oikeastaan aika nappiin. Ensimmäinen laukka jännitti, että nostaako Salli oikean vai väärän, mutta oikea tuli. Nostin sen tarkoituksella jo kulmasta, eikä siitä tullut huomautusta. Laukkalävistäjä pysyi kasassa eikä lässähtänyt kesken kaiken. Oikea laukka nousi ehkä vähän myöhässä ja treeneissä se on onnistunut napakammin. Prosentteja saatiin 62,222 ja pisteitä oli 6-6.5, eli ei suurta hajontaa niissä. Laukka oli vähän kiireistä ja tuntumaa tuomari kaipasi lisää. Näillä prosenteilla noustiin viidenneksi (olin 15/31-lähtijä ja 8 sijoittui). Sijoille siis päästiin tässä vaiheessa kilpailua ja jäätiin odottamaan lähemmäs puoleksitoista tunniksi luokan loppua ja lopullista tulosta. Ihan viimeisistä lähtijöistä muutama meni ohi ja lopullinen sijoitus oli 10/31. Vähän harmitti taas, olisihan se ollut kiva sijoittua, varsinkin kun jouduttiin odottamaan lähes luokan loppuun saakka. Muistutin kuitenkin itselleni kuinka hyvältä Salli radalla tuntui eikä harmittanut läheskään niin paljoa. :)

 

Salli käyttäytyi ylipäätään kisapaikalla oikein mallikkaasti. Malttoi odottaa rauhassa, vaikka yleensä sättää joka suuntaan kun hetkeksi pysähdytään. Nyt Salli jaksoi seistä paikoillaan ja vain oli ja odotti. Viikonlopun kuskaukset onnistui hyvin, ilman korvatulppia ja ilman ylimääräistä hermostuneisuutta. Hieno Salli, saan olla kyllä ylpeä monitoimihevosestani! <3

 

 

Kun näiden videoiden makuun päästiin, niin zilpan koulurata videolla, kun ei kuvia ole. :)

linkki videoon

ratsastusta videolla

Sain vihdoin ja viimein Janin tallille mukaan kuvaamaan meidän menoa. En ole ikinä nähnyt ratsastustani Sallin kanssa videolla muuta kuin kisaradoilla. Olen pitkään halunnut nähdä näyttääkö Salli samalta kuin tuntuu vain luulenko sen vain menevän hyvin ja oikeasti se menee aivan pitkänä. Olen kyllä ihan tyytyväinen näkemääni. Tietysti pyöreämpi saisi olla, mutta olen tyytyväinen siihen mitä Salli on nyt, innolla odotan miltä se näyttää vaikka ensi kisakauden alussa.

 

Näin myös, miltä oma ratsastukseni näyttää ja mitä minun pitäisi korjata. Valmentaja on sanonut, että istun kierossa oikeassa kierroksessa ja vinosti vasemmassa ja että kädet pitäisi olla tasan. Itse en tunne tätä vinoutta, mutta tiedostan sen kyllä ja olen vähän ihmetellyt, että eikö käteni muka ole tasan, mutta nyt näin ettei todellakaan ole! Videoiden avulla nyt oikeasti tiedän mitä valmentajat tarkoittavat. Videoilta nostin muutaman asian, johon nyt itse pitää kiinnittää huomiota:

 

-omat ja jalat ja polvet irti satulasta

-oikea käsi ja käsien tasaisuus muutenkin

-laukan nostot ja raviin siirtymiset ja

-laukan jälkeen ravi nopeammin rennoksi

 

Ensinnäkin ravissa polveni ovat kiinni satulassa ja sääri liian takana. Ravissa pitää kiinnittää huomiota, että jalka pysyy noin satulavyön kohdalla, polvi rentona ja eikä jalka naputtaisi koko ajan Sallia kylkeen. (tästäkin on kyllä sanottu, mutta nyt osaan yhdistää sen miltä jalat näyttävät siihen missä luulen niiden olevan tunnon perusteella, minusta siis tuntuu että jalka on ihan oikealla paikalla...)

 

Jalkoja lukuun ottamatta vasemmassa kierroksessa ravi on mielestäni muuten ihan kunnossa. Siinä en ainakaan itse erottanut niin suurta vinoutta, eikä ratsastaessa se satulakaan keikkaa sinne enää niin rajusti. Mutta oikeakierros... Voisinpa unohtaa sen vallan.. Ei, se on kyllä nyt oikeasti työn alla ja itselleni täytyy tehdä jotain. Ensinnäkin oikealle jalat ovat vielä kamalammat, etenkin sisäjalka oikein puristaa polvesta satulaan ja sitten ihmettelen miksi Salli ei taivu siihen suuntaan niin hyvin kuin tahtoisin. Vaikea sen on taipua lavastaan sisälle, kun polveni painaa vastaan.. Eli kuten Pauliinakin sanoi jo ensimmäisellä tunnilla, minun pitää kiertää koko lantiota enemmän oikealle ja oikea lonkka saada kuvainnollisesti taaksepäin ja auki (+ se pohje oikealle paikalle).

 

 

 

 

Ja ne kädet, herranjumala. Ratsastan oikealla kädellä vahvemmin kuin vasemmalla, mitä olen ennenkin ihmetellyt, sillä olen kuitenkin vasen kätinen. Aiemmin vasemmassa kierroksessa ulkokäsi nousi tosi korkealle, nyt olen sen sentään saanut kontrolliin, mutta oikeassa kierroksessa se oikea käsi ei pysy paikallaan. Koen, että kun Salli ei taivu oikealle, nostavalla sisäohjalla (jopa vähän ulospäin) saan sen turvan paremmin sisälle, okei varmasti myös näin, mutta en voi koko ajan pitää sitä oikeaa kättä korvissa. Siihen täytyy löytyä nyt tasaisuus ja taivuttaa paremmin sisä- ja ulkopohkeella. Kumpaankin kierrokseen kädet täytyy saada tasaisiksi ja samalle korkeudelle.

 

 

 

No laukassa samat ongelmat käsien kanssa, mutta jalat oli paremmin ja olen tällä hetkellä tyytyväinen laukkaistuntaani, kun miettii millaista se oli vielä keväällä. Laukan nostot ja siirtymät takaisin raviin nyt on työn alla, mutta itse en saa valahtaa kaulalle niissä ja Sallikaan ei saisi valua pitkäksi. Laukannostoissa Sallin pitkäksi valuminen sallittakoon vielä, sillä niitä vasta harjoitellaan, eikä Sallilla ole vielä tarpeeksi voimaa takapäässä. Ravi pitäisi saada nopeammin myös rennoksi heti laukan jälkeen.

En ikinä uskonut, että laittasin youtubeen videoita, mutta oli pakko kun en saanut niitä tähän muuten, oli liian suuria. Enkä osaa muokata videoita, eli ihan alkuperäset on pakko laittaa tähän :D

Koulu- ja estevalmennus

Nyt on ollut tosi valmennustäyteinen alkuviikko. Alkukesästä ei ollut valmennuksia ollenkaan ja nyt sattui viikko, että sain sopimaan molemmat valmennukset.

 

Ratsastin Sallin maanantaina ja treenattiin edellisessä valkussa aloitettuja suoran uran laukannostoja. Ne onnistui todella hyvin, omasta mielestäni. Otin ensin oikeaan kierrokseen, kun viimeksi Salli oli siihen suuntaan jo väsynyt ja tarjosi mielellään väärää laukkaa. Kaikki nostot onnistuivat. Viimeisissä nostoissa oikealle Salli puski hieman sisäpohjetta päin (varsinkin kun nostin pitkän sivun puolenvälin jälkeen/lopussa.), ajattelin tämän kielivän väsymyksestä ja otin yhden onnistuneen noston ja vaihdoin välikäyntien kautta suunnan.  Vasemmalle nostot olivat kiireisempiä, Salli oli innoissaan ja vähän malttamaton ennen nostoja, en saanut sitä aluksi kunnolla rennoksi. (rento ravi > rento nosto ja laukka). Annoin sen laukata suurimmat energiat vielä vasemmalle pois jonka jälkeen nostot alkoivat sujua, kun ravikin rauhoittui. Tyytyväinen olin.

 

Tiistaina Pauliina tuli pitämään kouluvalmennusta. Alkuraveissa Salli tuntui todella rennolta, jonkin verran sai pyytää eteenpäin, mutta oli varmasti myös kuumuudella vaikutusta siihen. Tehtiin ravissa vähän avotaivutusta. Oikealle ravi vähän löystyi, mutta vasemmalle oli paljon parempi. Ravin energia pysyi yllä ja Salli taipui hyvin. Tehtiin myös pohkeenväistöä kumpaankin suuntaan ensin käynnissä ja sitten ravissa. Oikealle väistäessä en saa Sallia menemään suorana, kaula taipuu liikaa ja takapää jää jälkeen. Vasemmalle väistöt oli suorempia ja sujuvampia.

 

Laukassa treenattiin taas suoran uran nostoja ja sitä, ettei Salli puske pohjetta päin nostoissa, ympyröillä ja kulmissa. Otettiin myös lävistäjiä laukassa. Nostettiin päädyssä laukka, laukattiin keskiympyrä ja lävistäjä, ravi kuntoon heti laukan jälkeen ja uusi nosto taas päädyssä. Muutaman kerran jälkeen siirtymät onnistuivat paremmin ja tasaisemmin, kuukausi sitten en olisi ehtinyt nostaa laukkaa niin nopeasti uudelleen, mutta nyt ne onnistuivat.

 

Koko tunnin Salli oli todella hyvä, ehkä paras mitä on koskaan ollut, todella rento ja kärsivällinen. Laukat olivat sujuvat, suorat urat ja ympyrät mentiin lähes samalla temmolla, niissä ei ollut suuria eroja ja siirtymät olivat tasapainoisia. Jes!

 

Keskiviikkona olin tiimivalmentajamme Sallan estevalmennuksessa. Pitkästä aikaa.

 

Alkuveryttelyssä Salli oli rento. Mutta kun alettiin hyppäämään se tuntui jotenkin tahmealta. Ensimmäinen veryttely este tultiin ravissa, kun ei olla hypätty aikoihin. Seuraavat lähestymiset laukassa. Tultiin ensin vasempaan kierrokseen ja laukka oli ihan ok, ihmettelin kun salli ei syttynyt esteestä. Toiseen suuntaan Salli oli tahmea, ennen estettä sai oikein käskeä eteenpäin, otin raipan ja se helpotti.

 

Radalla oli sitten ensimmäinen yhden laukka-askeleen sarjamme, jaiks! Se oli toisiksi viimeinen este ja jännitin sitä koko radan ajan. =D Radalla Salli oli jo vähän temmokkaampi. Hyppypaikat löytyi itselleni hyvin, muutamassa kaarteessa tuli vähän tiukka kurvi, mutta Salli hoisi ja korjasi virheeni, on se vaan Super! Tultiin lähes heti perään rata uudelleen ja se tuntui jo paljon sujuvammalta ja tasaisemmalta. Itsekin ehdin hengittämään. Salli teki radalla muutamat oikeat laukanvaihdotkin! Yksi pienen kompuroinnin kautta, mutta siinä ei onneksi käynyt mitään enempää, ei siis kaaduttu.

 

Toisen radan jälkeen saatiin kehuja onnistumisesta, mikä tuntui hyvältä. Itsestänikin tuntui että rata onnistui. Salli kyllä näillä korkeuksilla suorittaa ja korjaa omat mokani, mutta toisessa radassa se tuntui jo itsestänikin ihan hauskalta. :) Valmentajalta saatiin kannustus mennä 14. päivä estekisoihin. Vähän jännittävää, kun en ole hypännyt muualla kuin meidän maneesissa. Ja ne säännöt ja arviointi.. Kai me silti mennään kokeilemaan ensin 40cm pikkuluokka omille hermoille

ja sitten se 'virallinen' 60cm luokka.

 

 

Nykyään on vaikea sanoa, kumpi suunta Sallille on helpompi. Vasemmassa ravi säilyy paremmpin, mutta sisälapa puskee pohjetta päin, oikeassa taas taipuminen on ainakin välillä työläämpää. Oikealle Salli nostaa nykyään paremmin laukan kuin vasemmalle, mutta vasempaan kierrokseen laukka pyörii vahvemmin, silti ehkä vähän liian kiireisesti oikeaan verrattuna. Taidetaan olla sellaisessa murrosvaiheessa, että kumpaakin puolta työstetään, meidän molempien oikea kierros on parantunut, joten toiset tehtävät siinä onnistuvat paremmin kuin vasemmalle. en tiedä.. hankala selittää.

Kuulumiset

Valmennukset on jatkuneet ja niistä on ollut kyllä ihan hirveesti hyötyä! Salli on tasottunut edestä tosi paljon ja laukka on aikalailla työnalla, mut ei mun mielestä ollenkaan huono verrattuna vaikka vuoden taakse. :)
Tän viikon Salli on saanut olla vähän vapaammin. Ärsyttää kun joka päivä sataa eikä viitsisi koko ajan pyöriä vaan maneesissa, kun ei pääse maastoilemaan. Toisaalta olen nyt sanonut, että onneksi on se maneesi, kenttä on ollut niin märkä ettei siinä olisi pystynyt läheskään minään päivänä menemään. nääh, selityksiä omalle laiskuudelle..

Tilasin Sallille Horzelta back on trackin suojat, kun takasissa on ollut koko kesän hirveästi nestettä, eikä ole kylmäyksestä ollut mitään hyötyä. Takasiin olisin vaan tarvinnut, mutta oli pakko ottaa sitte etusiinkin, hups. Kokeillaan auttaako suojat ja onhan ne ihan pirun tyylikkäätkin! Samalla Salli sai eskadronin mustan yleishuovan. Mulla on sillä samanlainen punainen ja oon tykännyt siitä niin paljon, että tilasin toisen värisenkin. Ja Otto sai 7-v synttärilahjaksi uuden flexin, kerrankin eläimille jotain eikä aina vain itselle.

 

 

huopa ja suojat

 

 

Tässä vähän havainnollistavaa kuvaa takasten nesteestä.
 Oletan että ne on tullut siitä, kun ruoho on niin sokeripitoista tänä kesänä.

 

Näillä kehtaa kurassa tallustella :D


Ensiviikolla meillä on sitten kaksi valmennusta. Tiistaina koulua ja keskiviikkona pitkästä aikaa esteille! :)

Ps. Söin tässä kirjoittaessani sellaisen Fazerin uutuus Omar-jätskin. Aikas makeeta :D Eikä kyllä niin hyvää kun oletin, odotukset oli meinaan aika korkeella. Seuraavaks täytyy maistaa sitä pätkistä :p

Uusi valmentaja ja viimepäivien treenauksesta

Me ollaan nyt Sallin kanssa oltu muutama kerta Pauliina Palinin valkussa. Kävin alkukeväästä yhdessä hänen valmennuksessaan Zilpalla, mutta nyt kun Pauliina tulee kotiin valmentamaan niin "aloittettiin uudelleen". Tiimivalmentajamme käy usein viikonloppuisin, lauantaisin, jolloin olen itse lähes aina töissä enkä valkkuihin pääse, niin Pauliinan kassa saan sovittua valmennukset omien aikataulujen mukaan ja siis useammin sopimaan omiin aikatauluihin. Valmennukset ovat olleet todella hyviä! Olen ollut valmennuksissa yksin, jolloin saan paljon enemmän neuvoja kuin 4-5 ratsukon tunnilla.

Ensimmäinen valmennus oli perjantaina 3.7 ja toinen heti maanantaina 6.7.

Ensimmäisen tunnin alkuraveissa Salli oli vahva edestä. Jäätiin pääty-ympyrälle ravissa. Aloitettiin tekemään ympyrän pienentämistä ja suurentamista ja aina välillä käyntiin siirtymiä, jotta Salli kevenisi edestä. Ravissa kiinnitettiin huomiota tahtiin, jotta se pysyy tarmokkaana koko ajan, sekä siirtymisiin. Käyntiin siirtyessä Sallin pää ei saa tipahtaa alas, ja minun pitää ratsastaa myös siirtymiset ja pysyä ryhdikkäänä eikä tipahtaa kaulalle. Heti siirtymisen jälkeen käynnin piti olla napakkaa ja heti uudelleen raviin siirtyessä ravin heti tahdissa. Tämä tehtävä osoittautui Sallille todella hyväksi! Sain hyvän neuvon esimerkiksi, että jos Salli puskee/kaatuu sisälle, nostan sisäohjaa sisälle päin ja samalla napautan sisäpohkeella kainaloon. Laukassa keskityttiin laukannostoihin, puolipidätteet ennen nostoa ja laukan laatuun, sekä siinäkin siirtymisiin, että raviin siirtyessä emme saa kumpikaan notkahtaa eteen, Salli päällään ja minä ylävartalollani ja laukan jälkeen ravi heti tahtiin.

Seuraava tunti oli heti muutaman päivän päästä. Ehdein välissä ratsastamaan vain Sallin sunnuntai iltana, sillä olin koko viikonlopun töissä. Sunnuntaina teimme edellisen valkun siirtymiä ja ympyrätyöskentelyä sekä laukkasin vähän molempiin suuntiin. Maanantaina aloitimme taas ympyrätyöskentelyllä, jotta Salli saadaan heti rennoksi edestä ja keskityimme lopputunnista laukannostoihin, jotka ovat meille oikeasti vielä todella hankalia. Aloitimme laukannostojen treenaamisen oikeassa kierroksessa, joka on Sallille vaikeampi suunta. Teimme voltin tai kaksi, tilanteesta riippuen, jonka jälkeen heti uralla laukannoston. Muutaman kerran oikeaan kierrokseen laukka oikeasti nousi! Nostojen jälkeen, jonkin verran sai heti käskeä Sallia kunnolla eteenpäin ja laukka oli aika kiireistä aluksi. Muutaman hyvän noston jälkeen vaihdoimme suuntaa. Salli oli taas hieman väsynyt ja vasempaan kierrokseen nostot olivat vähän löysiä. Vasemmalle Salli nostaa helpommin laukan eikä ota ennen sitä muutamaa kiireistä raviaskelta, kuten oikeassa kierroksessa ja laukka pyörii paremmin, mutta oikeaan kierrokseen nostot onnistuivat mielestäni paljon paremmin. Oikealle saatiin muutama laukannostolta tuntuva nosto kun vasemmalle ne olivat vähän pliisuja.

Kotiläksyksi nostojanostojanostoja.

Harjoittelimme jonkin verran myös käyntiä. Kun käveltiin välikäyntejä, Pauliina kehui Sallin käyntiä vaikkakin kulki pitkänä. Salli astui reilusti takasillaan eteen, ja samaa pyrittin saamaan myös ohjat kädessä kävellessämme. Niin uskomattomalta kuin kuulostaakin, käyntiä on yllättävän vaikea ratsastaa, kun sitä tulee niin vähän mentyä.

Pauliinan valmennuksista on saanut niin paljon irti ja tuntuu että näiden kahden tunnin aikana ollaan kehitytty ratsukkona ihan superisti. Näillä kahdella tunnilla olen saanut paljon vinkkejä istuntaani. Kierrän (hieman) lantiotani ja minun pitää ajatella siirtäväni sisälonkkaa enemmän taakse ja ulkolonkkaa eteenpäin. Vasemmassa kierroksessa selkäni on myös hieman rytyssä. Pitää ajatella enemmän sisäkylkeä suoraksi ja istuntaa keskelle satulaa.

Tiistaina jatkettiin samaa laukannosto treeniä kuin maanantain valmennuksessa. Keskiviikkona Sallilla oli vapaapäivä ja torstaina ja perjantaina taas aikalailla samapainotteista treeniä. Nostoja on ainakin tullut tehtyä!

Torstaina Salli puski aika paljon vasenta pohjetta päin. Vasemmassa kierroksessa kaatui päin sisäpohjetta ja oikeassa kierroksessa karkasi/pullistui voltilla liikaa ulos. Nostoihin ei oikein myöskään saatu mitään onnistumisia.

Perjantaina taas kun menin, Salli oli alusta asti aivan loistava! Lämmittelin ensin ravissa molempiin suuntiin. Vaihtelin suuntaa paljon kokorataleikkaalla taivuttamalla Sallia jo kohti seuraavaa kierrosta. Vasen pohje tuntui taas vähän heikommalta, mutta käytin sitä vasemmassa kierroksessa voltilla hieman taakse päin, jolloin Salli reagoi siihen paremmin. Laukannostoja treenasin harjoitusravissa. Aluksi kun istuin alas, Salli oli sitä mieltä, että ei niin voi ravata ja tein ympyrän sisälle paljon voltteja. Välillä keventäen, välillä alhaalla istuen, jotta sain sen rennoksi myös harjoitusravissa. Aluksi nostin laukat tekemällä voltit ennen nostoa ja laukkasin ympyrän tai pari. Raviin ja heti ravissa voltille ja uusi nosto. Pikkuhiljaa sain jätettyä laukkaa ennen ja jälkeen olevat voltit pois ja sain nostettua heti 1/4 ympyrän jälkeen uuden laukan! Ennen Sallilla on kestänyt puoliympyrää että ravi on kunnossa ja toinen, että voi edes suunnitella laukkaa, mutta nyt sain nostot aika taajaan tehtyä. Lyhensin myös laukkapätkiä, niin että yhden ympyrän aikana nostin laukan, otin raviin ja nostin uudelleen laukan.
Välikäyntien jälkeen sama oikeaan kierrokseen. Vähän kauemmin ensin ravasin ja keventelin voltteja ennen kuin istuin alas enemmän jouduin "totuttelemaan" Sallia harjoitusraviin. Oikeassa kierroksessa laukkasin pidempiä pätkiä, sillä laukka ei pyöri siihen niin hyvin ja tein laukannostojen väliin aina yhden ravivoltin, jotta sain Sallin taas rennoksi.
Kaikin puolin hyvää laukkaharjoitusta. Paljon siirtymisiä ja hyviä, ainakin parempia nostoja kuin ennen. Loppuraveissa tein kahdeksikkoa, Salli taipui todella hyvin ja pysyi tasaisena aina kun suunta vaihtui. Satulakaan ei valahtanut vasemmalle vaan pysyi keskellä!

Pitkästä aikaa taas onnistumisia. Se on kumma kun välillä onnistuu uudetkin asiat ja huomaa kuinka jokin asia, kuten oma istunta ja laukan jälkeinen ravi on parantunut huomattavasti ja toisessa hetkessä hevonen on melkein myynnissä epätoivon keskellä. Kuuluu lajiin ja se tekee tästä juuri näin mahtavaa!

Huomenna pitkästä aikaa maastoon ja mäkitreeniä tiedossa. :)



Yksi kuva ettei ole ihan mustavalkoista. Heinäkuussa pipo päässä, kun parin päivän helteet loppuivat. Ja Salli ajatteli, että puhelimen on pakko olla syötävää kun se kerran taskusta tuli. :D

Hehkutus!

Pakko jakaa heti tänne mein onnistuminen tänään pitkästä aikaa! Salli tuntui vihdoinkin omalta itseltään ja itsestänikin oli taas sellainen olo, että olen huippuratsastaja, en istu kierossa ja onnistun jossakin!

Ollaan nyt paljon menty ilman jalustimia, kuten olen aiemmin tainnut jo mainita. Ollaan menty niin ravia, kuin laukkaakin, oikeassa kierroksessa vasemmalle kippaamiseni vuoksi. Ilman jalkkareita ravi alkaa sujumaan, mutta laukassa saan edelleen oikean jalkani väännettyä koukkuun vaikka sen pitäisi tietenkin olla rentona suorana alhaalla. En myöskään laukassa osaa istua satulassa vaan kenotan ihme mäkihyppy asennossa.

Tänään menin jalustimilla, kun tuntui niin paremmalta. Aloittelin kevyellä ravilla kahdeksikkoa, jonka jälkeen otin kumpaankin suuntaan ympyrällä muutamat laukannostot (myös nostot on mielestäni parantuneet!). Vasemmassa laukassa minun on todella hyvä istua satulassa, tuntuu että istun oikeasti kankkuni päällä, kun taas oikeassa laukassa asento-keno saapuu kuvioihin. Tänään kuitenkin kumpikin laukka tuntui symmetriseltä, myös oikea, siis oman istuntani kannalta. En ole varmaan ikinä oikeassa laukassa istunut niin hyvin. (Voi siis olla, että ulkopuolisen mielestä näytän edelleen enemmän mäkihyppääjältä kuin ratsastajalta, mutta itsestä tuntui ainakin paremmalta!)

Alkulämmittelyjen jälkeen alettiin tekemään vastalaukkaharjoitusta. Ollaan kerran valmennuksessa treenattu vastalaukkaa samalla tavalla, josta tehtävän kopioin. Eli pitkän sivun lopusta käänsin isolle täyskaarrolle, alun voltin aikana nostin laukan (kierrokseen nähden oikea laukka) ja täyskaarron lopulla suora osuus onkin sitten vastalaukkaa. Okei kyseiseen valmennukseen tehtävää helpotettiin meille nimenomaan niin, että laukka nostettiin voltilla kun muut nostivat
sen täyskaarron suoralla osalla. Valmennuksessa tehtiin myös niin, että menin reilusti uran sisäpuolella, ettei Salli 'ahdistu' aidasta.

No tänään! Laukka nostettiin siis samalla tavalla kuin valmennuksessa, ja laukat oikeasti nousi joka kerta! Ehkä niin jyrkässä käännöksessä huomaamattani sain sisäohjan löysäksi, enkä vetänyt siitä samalla kun yritin nostaa laukan. Pari ensimmäistä vastalaukkaa menin uran sisäpuolella, ennen kulmaa raviin ja heti lyhyellä sivulla ravi kuntoon kevyessä ravissa voltilla. Olen huomannut myös, että aluksi laukan jälkeen Sallin on helpompi keskittyä raviin, kun kevennän. Joka toinen nosto tuli siis toiseen suuntaan. Lopuksi vastalaukka onnistui myös uraa pitkin ja loppua kohden laukan jälkeen ravi onnistui myös harjoitusravissa.

Salli ja minä oltiin kyllä molemmat todella tyytyväisiä ja Sallille kasa leipää, tietysti.

 

Ei silti, etteikö jotain huonoakin. Alkuraveissa huomasin että ratsastan enemmän oikealla ohjalla, suunnasta riippumatta. Vasemmassa kierroksessa oikea, eli ulko-ohja oli tuntumalla kun taas oikeassa kierroksessa oikea, eli sisäohja oli tuntumalla ja ulko-ohja lähes löysä. Tämä taitaa olla seuraava kehittämisen kohde meillä. Oikeaan kierrokseen taipuminen varmaan helpottuisi jos silloin ulko-ohjani olisi paremmin tuntumalla. Ihmettelen myöskin tätä oikeakätisyyttä, sillä minähän olen vasuri ja olen aina ajatellut että oikea käsi ratsastaessa on vamma ja se heikompi lenkki, vai johtuuko se juuri siitä... kentietää...



lemppari tyttö! <3

Epäonnistuneet kisat

Salli on ollut nyt pariviikkoa vähän huono ratsastaa. Ravivoltilla se saattoi yhtäkkiä stopata tai hypätä. Ei ihan pystyyn, mutta kuitenkin niin että etujalat nousivat maasta. Laukassa se on olut todella hidas, oikeassa ja meille vaikeammassa laukassa myös tehnyt pieniä pukkeja ja ollut todella hidas. Laukka ei pyöri eteenpäin ja laukan jälkeen ravi on todella nihkeää. Sain kuitenkin vähän apua tallilla opettajaltani, otin raipan käyttöön, jottei tarvitse koko ajan pohkeella potkia ja se helppasi. Osittainen syy kiukutteluunkin löytyi. Kiima. Sallin laumaan tuli uusi ruuna, ja Salli oli siihen ihan lääpällään. ;D

Ratsastuksen on sujunut hyvin niin kauan kuin ei olla laukattu. Ollaan treenattu kulmia niin että esimerkiksi pysäytyän Sallin pitkän sivun sisäpuolelle ja käännän ulkopohkeella ja johtavalla sisäohjalla sen kohti seuraavaa sivua 90 astetta. Tämä auttoi kulmiin. Sitten lisäsin tehtävään, että kun oltiin käännöksen jälkeen aika reilusti uran sisäpuolella niin väistätin sisäpohkeella (pohkeenväistöä) kohti uraa takaisin. Näin sain molemmat pohkeet aktivoitua. Kun nostin laukkaa kaikki unohtui. Salli tuuppaa päin sisäpohjetta, ei käänny, ei laukkaa kunnolla, pukittelee, menee ristilaukkaa oikeassa kierroksessa. Ihan sillä että otin raipan käteen sain laukan pyörimään paremmin, minun ei pidä niin paljon ylläpitää sitä ja saan keskittyä omaan istuntaan.

Ollaan menty nyt myös paljon ilman jalustimia. Kaadun itse, kun mennään oikeaa kierrosta niin vasemmalle, myös satula alkaa keikkaamaan vasemmalle, jonka jälkeen minun on enää todella vaikea suoristaa itseäni. Olen laittanut myös oikean jalustimen pidemmäksi, jotta se tasapainottaisi istuntaani. Oikea kierros on myös Sallille vaikeampi suunta ja omalla kenolla istunnallani en yhtään ainakaan helpota sitä. Ilman jalkkareita minun on pakko istua suorassa. Aluksi menin ilman jalkkareita vain ravia, sain Sallin todella kivaksi. Harjoiteltiin paljon kahdeksikkoa, aina välillä mentiin helpompaan suuntaan ja taas vaihto vaikeampaan. Huomasin että harjoitusravissa istuminen helpottui todella paljon, vähän keikkaan edelleen vasemmalle, mutta en enää niin paljon. Uskalsin ottaa myös laukkaa ilman jalkkareita, sitä täytyy enemmän treenata, että istun perseelläni enkä jalustimien varassa niin Sallinkin olisi helpompi laukata. Vasemmassa kierroksessa myös laukka on huomattavasti helpompaa kuin oikeassa kierroksessa.

Yhdet kilpailut peruinkin Sallin kiimaoireilujen vuoksi, mutta 16.6. lähdettiin Huittisiin K&K-tallille Ratsastusseura Varsan järjestämiin koulukisoihin. Mentiin luokka Helppo C 1 2000.

Ihan aluksi haluan sanoa, että en kyseisen tallin kisoihin tahdo enää mennä. Huonot järjestelyt toivat vain lisästressiä ja hermostuneisuutta. Kopeille oli todella huonot parkkitilat, eikä se mitään, jos olisi ollut ohjeistus tai edes kyltti mihin/minne traikut jätetään. Verryttelyä ei valvonut kukaan. Salli ei onneksi hermostunut vaikka oli paljon hevosia samaan aikaan kentällä ja kenttä oli aika tilava, mutta kun ei ole valvojia joku käyttää verryttelyä väärin, esimerkiksi varaa itselleen pääty-ympyrän ja muut joutuvat sitä väistämään. Onneksi en kulje kilpailuissa yksin, sillä ulos ei kuulunut mitään kuulutuksia kenen vuoro on mennä maneesiin odottamaan omaa vuoroaan, eikä kukaan siinä ohjeistanut.

Salli oli verryttelyssä kaikesta huolimatta todella rento. Otin parit laukat, että sain laukkaympyröillä sisäpohkeet läpi, mutta muuten keventelin ja annoin Sallin kävellä. Verryttelyssä minulla oli raippa. No maneesissa oli kaksi ratsukkoa odottamassa vuoroaan ja minulle sanottiin, että voin mennä jo odottamaan vuoroani (kun menin sitä itse kysymään). En kuitenkaan ehtinyt kun ensimmäinen odottelija jo aloitti ratansa. Maneesin ovella oli silloin vielä kaksi avaamassa ovea ja päästämässä hevosia sisään ja ulos. Odottelin hetken jotta aloittanut lopettaa ratansa ja pääsin sitten maneesiin odottelemaan omaa vuoroani. Seuraavana radan suoritti seuraavana ollut odottelija, joku poni ja maneesiin tuli minun jälkeen vielä kolmas ratsukko. Ponin jälkeen kuulutettiin kuka on seuraava, mutta maneesissa ei ollut yhtään kaiutinta (oli vain ulkokaiuttimet) ja nimet eivät kuuluneet sisälle. Oletin kuitenkin, että se olen minä sillä olin jo ollut maneesissa odottelemassa ja minut olisi otettu sinne jo aiemminkin odottamaan. No, kuitenkin kun olin radalla tämä toinen ratsukko, joka tuli jälkeeni maneesiin, tuli myös radalle ja kysyttiin kumman vuoro. Minun jälkeeni tuleva oli kisavuorossa seuraavaksi. Takaisin siis odotteluun maneesin päähän. Ihmettelen, että jos olisin tuolloin aluksi ehtinyt maneesiin ennen kuin ensimmäinen aloitti ratansa, olsinko pyörinyt siellä päädyssä kolmen suorituksen ajan?!  En oikein tykännyt että pyörein siellä niin kauan, ja että järjestäjät ei mitenkään organisoineet vuoroja...

Johtuiko sitten järjestelyistä vai muista syistä joita puran seuraavaksi, oma ratamme meni aivan plörinäksi! Radalle mennessä Salli jännittyi. Se pelästyi pitkällä sivulla jotain ääntä, luulin sen tulevan maneesin ovesta, mutta Janin mielestä se oli tuuli ja sen jälkeen kytättiin tuomaria. Radalla Salli oli todella tahmea eikä taipunut mihinkään vaikka kotona ja verryttelyssä meni todella hienosti kumpaankin suuntaan. Laukat oli rikkonaisia, oikeassa laukassa mentiin ristilaukkaa ja laukkalävistäjä loppui aivan liian aikaisin. Aivan pohja noteeraus meiltä, ristilaukasta saatiin 3 ja muita huonoja numeroita en edes muista.

Mietein siis kisojen jälkeen mistä Sallin radalla jännittäminen johtuu. Ensimmäisen kerran se kyttäsi Sastamalassa sitten oli välissä koti kisat, jotka menivät hyvin ja nyt se kyttäsi ja jännitti taas.

Jännitynkö itse huomaamattani radalle mennessä, mikä tarttuu myös Salliin. Mielestäni en ole ensimmäisten kisojen (ja estekisojen) jälkeen jännittänyt. Eniten minua jännittää kisapaikalle kuljetus eikä enää itse kisasuoritus.

Vai johtuuko kyttääminen siitä, että verryttely on eripaikassa kuin itse kisarata. Ensimmäiset kisamme Laitilassa ovat ainoat tähän mennessä (en laske mukaan kotikisoja, sillä kenttä ja maneesi ovat molemmat meille tuttuja) joissa verryttely on ollut kilpailukentällä. Eikä Salli ole kytännyt kuin tosiaan Sastamalassa ja nyt. Salli ei kuitenkaan ollut moksiskaan kun maneesin ovi avattiin ja mentiin sisälle. Odottelu päädyssä se ei katsonut mitään tai tuntunut jännittyneeltä.

Johtuiko hitaus siitä, että menin nyt ensimmäisen kerran verryttelyssä raipan kanssa. Olisiko ollut parempi ratsastaa ilman raippaa ja huomata millaisella tuulella hevonen tänään on, toisaalta eikä juuri raipan avulla hevosen verryttelyssä saa hereille..

Mietin myös, johtuiko hitaus siitä, että käveltiin todella kauan maneesin päädyssä kun odoteltiin vuoroamme. Olisiko parempi että ravailisin siinä? Kotonakin aina välikäyntien jälkeen Sallia saa muutaman kierroksen muistutella, että pitkienohjien jälkeen mennään samalla tavalla kuin ennen pitkiä ohjia. Toiset ravailevat odottelussa, mutta se on niin pieni tila, että olen aina vain kävellyt.

Olen analysoinut mahdollisia tekijöitä niin paljon, että en enää tiedä mistä radan jännitys voi johtua ja olenko analysoinut liikaa. :D Täytyy varmaan ensi kerralla kokeilla tuota ravailua jo odottelussa, kun helposti siihen lämmittelyn ja radan väliin tulee 10-20 minuuttia käyskentelyä.

Minua ei niinkään haittaa huono ratamme. Harjoitusta sekin on ja taas yksi onnistunut kuljetusmatka takana, mutta se, että maksan järjestelijöille 12euroa per lähtö ja järjestelyt ovat aivan pyllystä pistää ketuttamaan ja sanon sen täälläkin ihan julkisesti, itsellenihän minä tätä kirjoitan. ;)

Kotikisat x 2

Helatorstaina 14.5 oltiin Sallin kanssa ensimmäisissä estekisoissa, kotikisoihin osallistumisen kynnys oli selkeesti pienempi kuin että lähtisin ulkopuolelle hyppäämään. Kisat oli Ratsutalli Cruisen ja Kullaan Ratsastajien yhdessä järjestämät.

 

Edellisellä viikolla olin lauantaina estevalkussa, mistä taisinkin mainita jo edellisessä postauksessa. Ja keskiviikkona meillä oli normi tunti ja treenattiin kisoja varten. Keskiviikkona jo tunnilla Salli tuntui hypätessä todella hyvältä, selkeästi huomasi eron niin minussa kuin Sallissakin kun hyppy kertojen välillä oli vähemmän aikaa. Itse luotin hevoseen eikä tarvinnut jännittää ja Sallikin luotti itseensä, hyppääminen tuntui jopa sujuvalta!

 

Sanotaan nyt vielä pohjustukseksi, että en ole Sallilla hypännyt kuin muutaman kerran. Hirveästi en alakanttiin arvioi jos sanon, että kerrat on laskettavissa sormilla. Tunneilla hypätään kerran kuukaudessa ja jos vain suinkin ehdin viikonloppuisin Sallan valkkuihin niin yleensä ollaan oltu kouluvalmennuksessa. Yksinään en myöskään tahdo hypätä, koska ollaan molemmat siinä niin aloittelijoita vielä. Toiveenani/tavoitteenani olisi saada ensi talven aikana enemmän rutiinia hyppäämiseen, jos pääsisi Sallilla edes 2kertaa kuukaudessa hyppäämään niin ei tulisi niin pitkiä taukoja. Toinen tavoite on saada Sallin kunto niin hyväksi, että niinä kertoina kun pääsen töiden puolesta valmennuksiin pystyisin menemään kaksi tuntia peräkkäin, koulu- ja estetunnin. Katsotaan miten tavoitteiden käy.. :)

 

Takaisin siis kisoihin... Mentiin kaksi luokkaa, ristikko alle ihan kuskin jännittämisen vuoksi ja 50cm rata. Arviointi oli A0.0 eli kaikki puhtaat radat palkittiin. Jännitin hirveästi radan muistamista ja no aikalailla kaikkea. Kumpikin rata meni hienosti, saatiin puhtaat tulokset. Salli on niin kiva, että vaikka on ristikko rata se tekee silti kaikkensa, siis tarkoitan että hyppi oikeasti esteiden yli vaikka olisi voinut vain astua niiden yli. Hyvää treeniä siis meille kummallekin. Jälkimmäisen radan jälkeen oli sellainen oli, että ni olisihan siihen 60cm voinut ilmoittautua, mutta toisaalta jännitin 50cm rataakin aika paljon niin oli hyvä, että se ei ollut ensimmäinen rata. En halua edes ajatella paljonko olisin jännittänyt jos se olisi ollut ensimmäisenä. :D

Kuskia vähän huippasi :D

 

 

Paljon Salli radalla korjaili omia mokiani. Muutamassa kohdassa hyppäsin itse liian aikaisin ja jälkimmäisellä radalla meinasin unohtaa yhden esteen joka oli kaarevalla linjalla. Jarrutuksesta ja sunnan muutoksesta huolimatta Salli hoisi homman kotiin! SuperSalli! En sen enempää rataa analysoi, ensinnäkin siitä on jo jonkin verran aikaa ja toiseksi omat taitoni ei siihen vielä riitä. analysointi taitoni rajoittuvat siihen, että tiedän tippuiko puomit vai ei. :D

50cm

Sunnuntaina 31.5 oli sitten Kullaan Ratsastajien järjestämät koulukisat kotitallilla. Mentiin Sallin kanssa luokkiin Helppo C 2:2000 ja Helppo B K.N Special 2009. Me ei Sallin kanssa olla vielä helppo b:n tasolla, mutta kotona, ja kooännä niin oli pakko kokeilla.

Kumpaankin rataan olen todella tyytyväinen. Ensimmäisestä radasta saatiin 62,05%. Salli pitäisi saada taipumaan paremmin ja tasaisemmin molempiin suuntiin. Itse ratsastaessa oikealle kippaan painon kanssa vasemmalle, mikä ei yhtään edes auta Sallin taipumista ja vielä S:lle vaikeampaan suuntaan. Taidetaan kesä treenata ilman jalkkareita. ;)
Helposta B:stä saatiin hieman paremmat prosentit, 62,8% johon olen enemmän kuin tyytyväinen. Saatiin myös ensimmäinen 7,5 numeroksi loppupysähdyksestä pituushalkaisijalla. Aika hyvin, kun pari kuukautta sitten aloitettiin siitä, että halkaisija mentiin kiemurrellen ja kun otin ohjat yhteen jäteen alkoi Salli tinttaamaan. Edistystä siis taas. :)

Laukan nostot eivät olleet pisteessä ja laukassa oiottiin hiukan kulmia, siitä siis myös ohjelmaa treeneihin kyllästymiseen asti. Myös laukkalävistäjillä Salli valui hiukan pitkäksi, mutta harjoitusta lisää niin ehkä ensi kesänä onnistutaan..?

Sallin olisi varmasti helpompi laukata, jos mä oppisin istumaan satulassa.

Mulla on kyllä meidän kaikista kisaradoista videotkin, mut en oo niitä vielä uskaltanut julkaista...

Kisojen jälkeen, sunnuntai iltana, hepat pääsi myös laitumelle. Eipä Salli ehtinyt paljoa laukkailemaan ja kirmailemaan kun oli suu koko ajan täynnä ruohoa. First thing first. ;)

 

Kisoja ja treeniä

Jaaha mistäs sitä aloittais. Olen koittanut tehdä opinnäytetyötä ja viimeisimpiä koulutehtäviä ja lukenut tentteihin. Yksi tentti vielä ja kaksi koulupäivää, niin oma 15-vuotinen koulu-urakka alkaisi olemaan tenttien ja koulupäivien/ luennoilla istumisten osalta ohitse. Uskomatonta kun edes ajattelee, ettei tarvitse enää päntätä tentteihin tai kuunnella luentoja monta tuntia päivässä. (En edes viitsi mainita sitä lukemisen ja koneen ääressä istumisen määrää mitä tulee olemaan ennen kuin opinnäytetyö on valmis ja joulukuussa saan, toivottavasti, sosionomin paperit kouraan.) Eli siis kaikella tällä yritän sanoa, miksi en ole ehtinyt päivittelemään Sallin kuulumisia.

 

Ollaan käyty nyt Laitilan kisojen jälkeen kaksissa kisoissa. Vappuna 1.5 oltiin Lavialla koulukisoissa ja nyt lauantaina 9.5 Sastamalan Kivitallilla koulukisoissa.

 

Lavialla mentiin c-merkin kouluohjelma. Ainut mikä ohjelmassa jännitti, oli laukannostot käynnistä. Oikeaan kierrokseen nosto tuli ravin kautta, vasemmassa kierroksessa me onnistuttiin! Toisesta laukkaympyrästä saatiin taas 7, se on paras mitä ollaan Sallin kanssa saatu ja sekin laukasta! :) Energisempää ravia meidän pitäisi Sallin kanssa treenata, siitä tuli taas monessa kohdassa huomautus ja sen parantamisella saisi varmaan pisteitä enemmän. Prosentteja näistä kisoista tuli 61,944 ja sija 4/7. Tyytyväinen olen taas Salliin. :)

 

Sastamalan kisoissa mentiin tutustumisluokan ohjelma 2009 (rata A). Tai siis yritettiin mennä... Salli oli lämmittelyssä todella hyvä! Laukassa ehkä hieman tahmea ja muutaman kerran pukittikin siinä. En muista koska viimeksi Salli olisi laukassa pukittanut, paitsi silloin kun meinasi huitaista valmentajan pois sokeripalan päältä kun nostettiin laukka... Noooh radalle hyvillä mielin ajatuksella, että kerran ehtisin kiertämään kentän ja ennen kuin tuomari viheltää pilliin. Eipäs mennytkään ihan niin kuin Strömsössä. Kentän laidalla, pitkällä sivulla oli rekka, joka oli sivuista auki ja toimi kansliana. Se oli todella pelottava ja kun kerran kyttäämään ruvettiin niin kytätään sitten kunnolla, tuomari pääty oli lähestulkoon yhtä kamala Sallin mielestä. Rata meni siis lähestulkoon plörinäksi. Laukassa tehtiin keskiympyrät hirviörekan kohdalle ja rikko raville. Toiseen suuntaan keskilaukka oli rekan puoleisella pitkällä sivulla, mentiin siis hieman poikittain. Aloin itse myöskin sähläämään, kun keskityin vain siihen, ettei Salli kyttäisi. Pysäytyksen jälkeen piti ottaa keskikäyntiä, mutta me otettiin se ravin kautta. Radan jälkeen "portinavaaja" (onko tälle joku nimi?) kommentoi, että kumpi on hengästyneempi minä vai hevonen, näkyikö se muka niin hyvin päällepäin? :D Tuomari oli kuitenkin kommentoinut ratsastustani että: "hevonen hieman jännittynyt tänään, mutta silti kauniisti ratsastettu." Tästä tuli itselleni hyvä mieli. :)

 

Sastamalassa oli puitteet kunnossa. Kenttä oli iso ja todella hyvä pohjainen ja traikuille oli todella iso parkkipaikka! Parkkipaikalta oli kylläkin vähän matkaa kentälle, mutta ei itseäni se ei haitannut. Ainut ehkä, että henkilökunnasta meille ei jäänyt kovinkaan hyvä maku. Vähän töykeän ja kettuilun sävyisiä vastauksia.. Ainiin ja prosentteja tuli 56,74 ja sija 7/10, vaikka tuloksissa ollaan sijalla 8/10, mutta sijalla 7/10 on prosentteja 56,52. Siis eikö se noin pitäisi mennä vai onko tässä jotain mitä en itse hoksaa? :D

 

 

 

Sastamalan kisoihin saatiin Team Cruisen edustustakit!

  

 

 

Kisojen lomassa käytiin myös kevään viimeisillä sänkkärilaukoilla, onneksi ehdittiin ennen kuin pellot kynnettiin. Sallin kestävyyttä ("laukkakuntoa") pitäisi saada paremmaksi, joten ollaan tehty mäkitreeniä ja laukkatreeniä.

 

 

 

Sunnuntaina, äitienpäivänä siis, oltiin Sallan estevalmennuksessa. Meinasi vähän 'kouluratsastajaa' huimata. No taas jotain uutta, hypättiin kummallekin ensimmäinen trippeli! :) Ilmoitin myös meidät helatorstaiksi estekisoihin, jotka on kotitallilla, Cruisessa. :) Tahtoisin päästä enemmän hyppäämään, ihan itseni ja hevosen vuoksi. Pääsen kuitenkin todella harvoin viikonlopun valmennuksiin töiden vuoksi, niin ei hyppäämiseen ehdi tulla rutiinia. Olen ajatellut, jos ensi talveksi Sallin kunnon saisi niin hyväksi, että voisi samana päivänä kun sattuu pääsemään valmennukseen niin mennä ensin koulu- ja heti perään estevalmennuksen. Voi olla että on vähän liikaa suunniteltu, mutta eteenpäin on koko ajan katse ja haasteita pitää olla. :D

 

Maanantaina estevalkun palauttelun jälkeen käytiin pienessä lammessa kahlaamassa, joka on aivan tallin vieressä. Lampi yleensä kuivuu kesäisin, mutta keväisin ja syksyisin siihen pääsee kahlaamaan. Aluksi Salli ei uskaltanut mennä veteen, mutta kun tulin pois selästä ja menin itse edeltä rantaan ja vähän heiluttelin vettä ja kastoin Sallin turpaa siihen, uskalsi Sallikin tulla lähemmäs. Takaisin selkään ja suoraatietä veteen polskimaan. Salli kyllä tykkää vedestä ja polskuttelee aina innoissaan. Välillä jopa tuntuu, ettei sitä saa vedestä pois. Kun ostin Sallin oltiin sellaisella tallilla, jossa kentän toiseen reunaan keväisin kertyi iso vesilätäkkö. Yritin irtojuoksuttaa Sallia, mutta siitä ei tullut mitään, kun toinen halusi vain plutata vesilätäkössä. :D

 





Vesilätäkkö, josta Salli nautti täysin siemauksin





 

 

Cruisella järjestetään myös koulukilpailut 31.5 joihin ajattelin seuraavaksi mennä. Ajattelin kokeilla meidän ensimmäistä Helppo B:n rataa, kun sattuu koti kisoissa olemaan suht. helppo rata, K.N special. Tämän kauden tarkoitus oli mennä raviluokkaa ja saada rutiinia kisaamiseen, mutta nälkä kasvaa syödessä ja raviluokat olen jättänyt kokonaan pois. Katsotaan onko liikaa ahnehdittu tuo K.N. special, mutta ei kai yrittämisestäkään haittaa ole. ;)

 

Salli on usein kisapaikoilla lämmittelyissä todella hyvän tuntuinen, mutta kun mennään kouluaitojen sisälle, en jotenkin uskalla vaatia sitä kulkea niin hyvin kuin lämmittelyssä tai kotona. Tähän olen myös ajatellut jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Tarkoitus oli itseasiassa yrittää sitä jo Sastamalassa, mutta syystä että se jäi vain haaveeksi. Tarkoitan siis, että pitäisi itse enemmän ratsastaa myös radalla paremmin, eikä vain matkustaa. Nyt kun tiedostan "ongelman" tahdon myös yrittää perehtyä siihen.

 

Kahdella viimeisellä kisa reissulla matkan on menneet paremmin. Viritettiin heinäverkko myös toisesta pisteestä kiinni, jottei se karkaa Sallin ulottumattomiin ja Sallin olisi helpompi syödä. En uskalla vielä huokaista helpotuksesta, mutta mahtoiko se olla syy kopin heilumiseen.. Seuraavaksi pitää vielä virittää väli seinä toiseen reunaan paalinarulla kiinni, sillä Salli saa sen aina kolostaan pois ja näin ollen väliseinä liikkuu ja jopa pienentää Sallin seisoma tilaa.

 

 

 

 

Kisakauden avaus Laitilassa

Tänään sunnuntaina oltiin ensimmäisissä koulukisoissa Sallin kanssa!
Aiemmin Salli on ollut kaksissa koulukisoissa, kummatkin viime kesänä ja raviluokat. Itse en Sallia ratsastanut silloin. Itse olen ollut koko elämäni aikana kaksissa koulukisoissa ja kaksissa estekisoissa, viimeisimmät taisivat olla kolme-neljä vuotta sitten.. Voisi siis sanoa, että ensimmäiset kisat, ja ensimmäiset yhteiset kisat joka tapauksessa.

Olen ihan hirveä jännittäjä. Sain itseni moneen kertaan lietsottuun "jännitystilaan" etenkin perjantaina, kun lähtölistat julkaistiin. Mentiin Sallin kanssa tänään kaksi luokkaa, raviohjelma 2012 sekä Helppo C harrasteluokan kouluohjelma 2009. HeC:ssä jännitin/pelkäsin aluksi ihan hirveästi miten meidän laukka osuudet sujuvat. Kuitenkin, kun vähän kauemmas lähdettiin kisoihin, niin ajattelin, että mennään nyt sitten kaksi rataa, jos C epäonnistuu, niin ensikisoissa menen sitten vain raviluokan.

Aamulla herätyskello soi 5.55 ja tallilla oli määrä olla ennen seitsemää. Kaikki hevoset oli vielä sisällä, sovittiinkin niin, että hevoset menisivät ulos vasta kun ollaan lähdetty, ettei Salli hermostu kun muut pääsevät ulos ja itse jää käytävälle. Olinkin jo unohtanut, kuinka ihanaa on mennä aamulla ensimmäisenä tallille, kun kaikki hepot vasta heräilevät ja näkee ensimmäisenä sen oman silmäteränsä. Laitoin Sallin kuntoon (harjaus, loimitus, suojat ja korvapallerot estämään suurimmat äänet kopissa). Lastauksessa Salli taas vain käveli koppiin, vanha tekijä jo! ;)

Ajettiin Harjavallan kautta pikkuteitä noin 30km ja Harjavallasta eteenpäin Euraan jne pikatietä. Ensimmäiset 30km meni hyvin, sen jälkeen Salli vähän hermostui kopissa. Heti kun kiihdytettiin pikatiellä alkoi koppi hieman heilumaan, ei kuitenkaan pahasti, Jani tiputti vähän vauhtia ja välillä Salli oli rauhallisempi. Ennen Euraa, noin puolessa välissä matkaa heilunta tuntui kuitenkin kiihtyneen ja ajateltiin, että pitääkö kääntyä takaisin kotiin. Kävin kuitenkin kopissa kurkkaamassa onko kaikki hyvin, takapuomi paikoillaan ja niin edelleen, Sallilla kaikki hyvin ja päätettiin jatkaa matkaa. Välillä matkalla tuli todella hyviä pätkiä, päästiin pitkään ajamaan sujuvasti, välillä taas auto hieman heilui. Onneksi oli aikainen aamu eikä liikennettä niin saatiin rauhassa himmailla vauhtia tarvittaessa. Perille kuitenkin päästiin.

Oltiin todella ajoissa kisapaikalla. Verryttely alkoi 9.45 ja oltiin paikan päällä jo 8.45. Varattiin hyvin aikaa, kun ei koskaan tiedä mitä käy, ja ennemmin on ajoissa kun myöhässä. Odottelu ei tietenkään ole meidän juttu ja aluksi Salli oli vähän levoton. Käveltiin parkkiksella ympyrää, mutta kun aloin harjaamaan ja varustamaan Sallia se rauhoittui ihan silmissä. Salli on luonteeltaan vähän sellainen että aina pitää olla jotain tekemistä. Käytävälläkin seisoo niin kauan kuin on syy seistä siinä (harjataan tms.), mutta jos menen tallihuoneeseen ja jätän Sallin seisomaan niin alkaa kuoputus tai hännän hinkkaaminen. Toisaalta ihan ymmärrettävää, en itsekään osaa olla vain paikoillaan. ;)

Ratsastaessa Salli oli taas todella rento. Verryttelyssä se oli hyvin kuulolla. Ensimmäisessa luokassa starttasin kolmantena. Ensimmäinen luokka jännitti itseäni jonkin verran, mutta vähemmän kuin olin aluksi ajatellut. Ehkä olin jännittänyt jo valmiiksi kotona ilmoittautumishetkestä - lähtöhetkeen, niin ei tarvinnut sitten kisoissa jännätä. Oma jännitykseni hieman vaikutti Sallin rentouteen, mutta olen ihan tyytyväinen suoritukseen. Salli oli hieman vahva edestä, mahtoiko johtua väsymyksestä (ratsastin sen kolmena päivänä ennen kisoja, kun alkuviikon työvuorot haittasivat harrastuksia) vai jännityksestä. Sijoituksemme oli 3/4, samoilla pisteillä kuin kakkonen, mutta alapisteet sitten ratkaisi. Hyvä Salli, kaikki palkittiin, me saatiin ensimmäinen ruusuke, ensimmäisistä kisoista! Pisteet oli mielestäni laskettu väärin, sillä alapisteitä ei oltu kerrottu kahdella vaikka arvostelussa oli x2, eli pisteitä tällä tuomarin laskutavalla saatiin 88,5, mutta kun laskin alapisteet kertaa kaksi prosentit oli 63,1.

Toinen luokka ei jännittänyt enää yhtään niin paljoa. Oikeastaan samat arvostelut kuin raviluokassa, lävistäjä pitäisi mennä suoremmin, Sallin pää tasaisemmaksi ja kevyemmäksi edestä ja oma istunta enemmän hevosen ympärille. Mielestäni ihan asialliset kommentit, jotka tiedostinkin ja joille nyt pitää tehdä jotain. Helppo C:stä pisteitä tuli 103/160, 64,4%. Sijoitus oli 7/18. Kuudenneksi-kahdeksanneksi sijoittuneilla kaikilla samat pisteet, viides vielä sijoittui, ja pisteitä oli puoli enemmän kuin meillä ensimmäisillä ei sijoittuneilla!

Voisi siis sanoa että ihan hyvin, itseasiassa todella hyvin meni ensimmäiset kisat! En asettanut itselleni mitään tavoitteita kisoihin, oikeastaan koko kauden tavoite on vain kerätä kokemusta ja rutiinia niin minulle kuin Sallillekin. Tämän kauden tavoitteeksi asetin myös, että pystyisin loppukaudesta kisaamaan muutaman Helpon C:n radan, mutta taidan jättää raviluokat vähän vähemmälle ja työstää Sallin kanssa laukkaa enemmän ja kisata jo C:tä, ainakin tällaista kannustusta olen valmentajilta saanut. :)

Kotimatka sujui ongelmitta, ei mäntettä eikä pauketta kopista. Mietittiin paljon mistä Sallin menomatkan levottomuus johtui. Voiko se olla esimerkiksi, että kun mennään ensin pikkutietä niin sitten pikatielle siirtyminen hermostuttaa (näin on käynyt kerran ennemmin ja sitten taas jos heti ollaan lähdetty pikatielle ei ole ollut mitään ongelmaa, näin oli myös kotiin tullessa) tai voiko se tulla kun Salli yrittää syödä heinää. Karkaako heinäverkko sen verran, ettei Salli yllä siihen ja yrittää päällään huitoa sitä ja sitten myös repii voimakkaasti heinää verkosta, kylläähän sellainen päänheilautus kopissa tuntuisi autoon aika voimakkaasti, tätä tukee myös se, että kotimatkalla heinäverkko oli sen verran tyhjempi, että makasi ns. satulakaapin päällä. Toisaalta kisapaikalta lähtiessä Salli on jo väsynyt ja ehkä jopa tietää, että ollaan menossa kotiin päin ja on siksi rauhallisempi. Toisaalta jos koppi olisi Sallista pelottava, mänttäisi se koko ajan eikä kävelisi sinne vapaa ehtoisesti. Voi kun pääsisi tuon eläimen pään sisään ja tietäisi mistä on kyse. Ensi kertaa varten ollaan ajateltu, että viritetään heinäverkko myös toisesta pisteestä kiinni, jottei se pääsisi heilumaan niin pahasti ja näin rajataan mahdollisia muuttujia pois. Onko kellään vastaavia kokemuksia? Yksi vaihtoehto tietysti on, että Salli vain yksinkertaisesti on Tamma, isolla teellä. ;)

Pakko vielä kehua kilpailun järjestäjiä. Kisoissa oli todella rento tunnelma. Itse koin meidät todella tervetulleiksi kisoihin, en kokenut yhtään ns. nenänvarttapitkintuijottelua tai muutakaan vastaavaa. Iso parkkipaikka, kylläkin pellolla, josta tietyissä sääoloissa voisi olla vaikea lähteä - tänään ei ongelmaa. Kenttä oli hyvässä kunnossa ja parkkipaikan viereen oli merkitty ja langattu pellolle alue, jossa sai hevosten kanssa kävellä ennen veryttelyyn menoa. Siinä sai myös radan jälkeen Sallin hyvin kävelytettyä ja hengityksen tasaantumaan, eikä tarvinnut koppien joukossa kävellä, hienoa! :)

Valmennustiimi 28.-29.3

Meillä alkoi tänä vuonna, tammikuussa, valmennustiimitoiminta, jonka vetää Salla Alarautalahti. Tiimi kokoontuu kerran kuukaudessa, lauantaisin pidetään puomitunti ja este/koulutunti sekä teoriaa ja sunnuntaisin on este/koulutunti ja teoriaa. Tiimiviikonloppuja on ollut nyt neljä. Me ollaan oltu Sallin kanssa kolmessa, toinen kerta jäi välistä kun käsi oli paketissa.

Lauantaina tiimi alkoi taas puomitunnilla. Tehtiin tehtävää jossa pitkältä sivulta tultiin oikeassa kierroksessa voltille, jonka puolessa välissä oli kolmet ravipuomit. Tehtiin yhteen suuntaan volttia niin kauan, että hevonen saatiin rennoksi, jonka jälkeen tehtiin vielä puolikas voltti, puomien yli, suoristus ja seuraaville ravipuomille, joissa oli tarkoitus tehdä volttia vasempaan kierrokseen ja taas niin kauan, että hevonen saatiin rennoksi ja taipumaan kunnolla.

 

Kuva ensimmäisen tunnin puomitehtävästä. Kuva taitaa olla havainnollistavampi kuin tekstini.

 

Sain Sallin kanssa hyviä vinkkejä siihen, kuinka pystyn istunnallani vaikuttamaan hevosen taipumiseen. Päästin sisäjalan (ja lonkan) pitkäksi alas ja painon sisälle ja aina kun itse ehdein/muistin/huomasin/onnistuin istumaan näin Sallilta tuli todella hyviä pätkiä. Voltilta siirtyminen toiselle onnistui myös yllättävän hyvin omasta mielestäni, varsinkin kun sain painon ja katseen mukaan hommaan. Vasempaan kierrokseen Salli karkasi puomien sisäreunaan ja vasenta pohjetta päin. Johdin ulko-ohjalla ulospäin ja samalla asetin sisälle. Pakko sanoa, että vatsalihaksissa tuntui, mutta Sallin ravi oli aivan mieletöntä. Tuntui kuin se 'odottaisi ja viivyttelisi' jokaista askelta. Hyvä Salli!

 

 

Teorian jälkeisellä tunnilla jatkoimme taivutuksia. Teimme sulkutaivutusta ja vastataivutusta. Mielestäni vastataivutus onnistui ihan hyvin, ainut että lykkäsin vasemman käteni paljon edemmäs kuin oikean käden. Kuvistakin tämän huomasi selvästi. Tähän pitää nyt kiinnittää huomiota ja saada kädet tasan, ja liikkumaan sivusuunnassa samalla tasolla. Tällä tunnilla ratsastin myös ensimmäisen kerran kannuksilla. En siksi että Salli kannukset tarvitsisi vaan siksi, että itse totun siihen, kun kisoissa pitää kuitenkin kannukset olla. En huomannut Sallissa minkäänlaista reaktiota kannuksiin (toisaalta ne oli kyllä pallopäiset).

Lopputunnista teimme pääty-ympyrällä 1/4 sulkutaivutusta ja avoimella sivulla suoristus ja laukannosto vastakkaiseen suuntaan ja laukkaa keskiympyrällä. Sallin laukasta ei tullut mitään. Se vain räpelsi ja jouduin vain potkimaan sitä eteenpäin, hädin tuskin sain edes kunnon pätkiä laukkaa. Salli oli jo todella väsynyt. Ensimmäinen tunti oli rankka, mentiin paljon puomeja ja tällä tunnilla teimme uutta asiaa ja taivuttelimme todella paljon. Enpä ole ennen joutunut Sallia noin paljon laukassa potkimaan eteenpäin. Valmentaja sanoikin, että se on ihan hyvä, sillä yleensä laukka on se "sallinaskellaji" ja itse koitan pysyä kyydissä, nyt olikin aivan toisinpäin.

Sunnuntaina oli siis vain yksi tunti. Harjoittelimme pohkeen väistöä ravissa ja laukassa(!). Tulimme ensin pituushalkaisijalle ja väistätimme oikealle ravissa. Aluksi Salli ei väistänyt ja otin raipan tehostamaan pohjetta. En ole pitkään aikaan joutunut käyttämään raippaa, päin vastoin vauhtia on yritetty saada pois. Aluksi Salli vähän kiihtyi raipan ansiosta, mutta ravi tasaantui kierroksen aikana, ennen seuraavaa väistätystä. Raippa oli hyvä lisä ja sain Sallin väistämään hyvin.

Vaihdoimme suunnan ja nostettiin pitkän sivun lopusta laukka, tehtiin iso puolikas voltti pituushalkaisijan oikealle puolelle asti ja väistätettiin laukassa oikealle. En ole ikinä tehnyt laukassa pohkeenväistöä. Ensimmäisellä kerralla Salli ei väistänyt tarpeeksi ja kun otin ohjista kiinni, niin se rikkoi raville. Seuraavalla kerralla samalla kun väistätin ajattelin tekeväni joka toisella askeleella laukan noston. Laukka säilyi ja muutaman kerran jälkeen saatiin ihan mallikkaat väistöt aikaiseksi.

Seuraavaksi väistätettiin ravissa pituushalkaisijalta vasemmalle. Keikkasin itse ihan täysin vasemmalle ja vedin Sallin kaulan linkkuun. Keskityin enemmän keskellä satulaa istumiseen ja väistöt parani huomattavasti. Otettiin laukassa samat väistöt kuin toisessakin kierroksessa ja alusta asti Salli väisti todella hyvin! Se meni, niin kuin se olisi aina tehnyt laukkapohkeenväistöä. Tulin vielä muutaman kerran laukassa uudelleen ja kun kaikki väistöt onnistui hyvin, lopetimme siihen. Salli oli taas niin hieno! Se näytti itsestä parhaan puolensa. Asia jota emme ole ikinä tehneet oli Sallille kuin lasten leikkiä! Vielä kun kuski osaisi, niin hevonen kyllä tekisi varmasti vaikka ja mitä. Olen kyllä todella tyytyväinen.

 



 

Seurasin Sallin tunnin jälkeen vielä toisten estekisaharjoitukset ja pakko kyllä sanoa, että jännitti muiden puolesta. Taidan ihan suosiolla pitäytyä sileällä ja jätän hypyt niille joiden hermot sen kestää. Estetunnin jälkeen oli vielä teoriaa ja meille esiteltiin meidän tiimitakki. Valitsimme tiimille nimen, joka bodeerataan selkään ja eteen tulee ratsastajan ja hevosen nimi. Janillekin lupasin hommata staff-takin. Pitäähän huoltojoukoillakin omat takit olla. ;)

Tiimeistä on ollut kyllä paljon hyötyä. Niin minä kuin Sallikin ollaan menty eteenpäin, Salli jopa huimasta, kun päästään usein ratsastamaan valvovan silmän alla. Tiimin teoriaosuuksista on saanut paljon uutta tietoa, niin kisaamiseen, ratsastamiseen kuin käytäntöönkin. On todella hienoa, että on tällainen mahdollisuus omalla kotitallilla ja innokkaita löytyy, jotta pystytään tiimeilemään hyvällä porukalla.

Kuvista kiitos kuvaajille Iida Hokkanen ja Julia Korpinen.

Ärsyttävää kun kuvat eivät mene tuon tekstin kanssa tasan. Kun kirjotan tekstiä kuvat on saman levyiset kuin teksti, ja kun julkaisen tekstin niin ne on ärsyttävästi leveämpiä kun teksti rivi.. Mistä mahtaa johtua, käyttäjästä?